Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista vain noin kolmasosa äänesti. Ihmisillä on tapana äänestää kaltaistaan, joten nuorten alhainen äänestysprosentti harmaannuttaa kuntien päätöksentekoa.
Turku on ikärakenteensa puolesta nuori kaupunki: suurin ikäryhmä muodostuu 20–24-vuotiaista. Suurimman ikäryhmän asema ei kuitenkaan välity kaupunginvaltuustoon, jossa jäsenten keski-ikä on tuplat.
Kunnissa päätetään merkittävistä nuorten arkeen vaikuttavista asioista, kuten joukkoliikenteen resursseista, harrastuspaikoista, pyöräteistä, terveyspalveluista ja kouluista. Miksi siis useampi turkulainen nuori ei käytä ääntään?
Politiikka ei kiinnosta nuoria, sillä se tuntuu kaukaiselta ja vieraalta asialta. Todellisuus kuntien tasolla on kuitenkin täysin päinvastainen. Päätöksenteon keskiössä on asioita kuntalaisten ja nuorten arkielämästä.
Nuoret kokevat äänestämisen myös vaikeaksi. Ketä pitäisi äänestää? Mitä asioita eri puolueet ajavat?
Monet päättävät jättää äänensä niille, ketkä tietävät asioista enemmän. Tämä ei ole missään määrin järkevää. Nuorten asioissa nuoret ovat asiantuntijoita ja näiden asiantuntijoiden ääni ei saa jäädä kuulumattomiin.
Samalla politiikan kieli on koventunut. Moni nuori onkin aikuistunut aikana, jona valheellisten tietojen levittämisestä ja poliittisten vastustajien nälvimisestä on tullut normaalia. Vihamielinen päätöksenteko ei houkuttele perehtymään vaaleihin tai ehdokkaisiin, vaan se voi saada nuoren jättäytymään täysin politiikan ulkopuolelle.
Onkin jokaisen ehdokkaan ja valtuutetuksi valitun vastuulla tehdä vaaleja ja kuntapolitiikkaa ilman vihaa, jotta jokainen nuori tuntee tulevaisuudessa äänestämisen ja ehdolle asettumisen turvalliseksi.
Toisaalta nuori voi jättää äänensä käyttämättä, sillä äänestäminen koetaan merkityksettömäksi. Nuorten olisi syytä havahtua siihen, että mikään asia ei ole itsestäänselvyys ja päätöksenteossa jokaisen asian puolesta on taisteltava. Edes demokratia ei ole itsestäänselvyys nyky-yhteiskunnassamme.
Jokaisella täysi-ikäisellä nuorella on ääni, jolla on merkitystä. Nuoret ovat niitä ihmisiä, jotka elävät vuosikymmenten päästä siinä kunnassa, jota nyt rakennetaan. Päätösten vaikutukset näkyvät usein vasta pitkällä tulevaisuudessa. Tämä ajatus on hyvä kirkastaa nuorille.
Toimia nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on tehtävä. Äänestyspaikat täytyy tuoda lähelle nuoria paikkoihin, jossa nuoret tyypillisesti liikkuvat. Demokratiakasvatusta on lisättävä ja poliittiset nuorisojärjestöt on tuotava kouluympäristöihin näkyviksi.
Tällä hetkellä demokratiakasvatus jää pitkälti riippuvaiseksi siitä, onko kotona puhuttu politiikasta tai äänestämisen tärkeydestä. Tämän takia yhteiskuntaopin opetusta pitäisi lisätä kaikkiin koulutuksiin. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa yhteiskuntaopin määrä on todella pieni lukiokoulutukseen verrattuna ja se näkyy suoraan ammatillisen koulutuksen käyneiden äänestysaktiivisuuden alhaisempana tasona.
Yhteistyötä koulujen ja poliittisten nuorisojärjestöjen välillä on syytä lisätä. Näin politiikka ei jää vain kaukaiseksi sanahelinäksi nuorille ja omia poliittisia mielipiteitään olisi mahdollista muodostaa perusteellisemmin turvallisessa ympäristössä. Politiikkaa on mahdollista ymmärtää vain sitä seuraamalla ja kriittinen tarkastelu päätöksentekoon ei synny itsestään.
Kannustamme jokaista nuorta ja vanhempaakin kuntavaaliehdokasta tuomaan kampanjoinnissa esiin, millaisia konkreettisia ja arkisia asioita kuntien tasolla päätetään. Kun ehdokkaiden kampanjat herättävät mielenkiintoa nuorissa, kasvaa varmasti todennäköisyys, että nuori päätyy vaaliuurnalle äänestämään. Nuorissa oleva potentiaali on valtava, mutta se jää tällä hetkellä käyttämättä.
Siis nuori turkulainen: äänestä, vaikka et tiedäkään kaikesta kaikkea. Eivät meitä vanhemmatkaan tiedä kaikkea, mutta he eivät ole omasta tietämättömyydestään yhtä huolissaan. Jos sinä et käytä ääntäsi, joku muu kyllä käyttää omaansa sinunkin puolestasi.
AINO MARJAMAA
Turun vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja
SIIRI TURUNEN
Turun Kokoomusnuorten Aluejärjestön hallituksen jäsen, ordförande för Borgerlig Ungdom
AADA UHLGRÉN
Turun Demarinuorten puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 14.3.2021
Comments